IED:n täytäntöönpanon tukeminen

Tämän raportin päätavoitteena on kartoittaa erilaisia käytäntöjä ja jakaa parhaita kokemuksia IMPELin jäsenten kesken. Tässä raportissa hyödynnetään kyselylomakkeen tuloksia ja kirjallisuudesta sekä sellutehtaalla ja öljynjalostamolla tehtyjen vierailujen aikana kerättyjä tietoja. Kysely osoittaa, että verkkoalustat ovat hyviä hajuvalitusten keräämiseen ja yhteydenpitoon paikallisyhteisön kanssa. Ilmanlaadun seurantaan tarkoitetut verkkoalustat ovat myös hyödyllisiä välineitä ympäristön seurannassa sekä toimivaltaisen viranomaisen että lähialueen kannalta. Lisäksi yleinen johtopäätös on, että hyvä viestintä toiminnanharjoittajan ja ympäröivän alueen kanssa auttaa konflikteissa. Uuden IED 2.0 -direktiivin (2024/1785/EU) pitäisi valaista hieman hajukysymyksiä, sillä siinä olisi selvennettävä, että hajuhaitta olisi otettava huomioon määritettäessä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja myönnettäessä tai tarkistettaessa lupia.

Raportissa tarkastellaan nykytilannetta, joka koskee typen kriittisten laskeuma-arvojen ylittymistä kaikkialla EU:ssa, ja kiireellisiä toimia luontotyyppidirektiivin 6 artiklan perusteella. Miten tämä tapahtuu? Miten tätä käsitellään? Miten HD liittyy "nollapäästösuunnitelmaan" ja ovatko sen tavoitteet saavutettavissa, kun tarkastellaan CCE:n raporttia?

Tässä vuoden 2022 lopulla uudelleen käyttöön otetussa IMPEL-raportissa tutkittiin ilmanlaatua jäsenvaltioiden tasolla ja lähestymistapoja sen parantamiseen analysoimalla teollisuus- ja ilmanlaatua koskevia direktiivejä. Kyselylomakkeen avulla hankkeessa kartoitettiin sekä lupien laatijoiden että kenttätarkastajien haasteita ja kriittisiä kohtia neljällä keskeisellä ilmanlaatuun liittyvällä alalla. Raportissa esitetään yhteenveto tuloksista ja päätelmiä EU:n ilmanlaatua koskevan lainsäädännön puutteista sekä suosituksia tulevista parannuksista

Tässä raportissa ja siihen liittyvissä tietolehdissä esitetään IMPEL-työryhmän havainnot yhdeksästä parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden tulkintaan ja täytäntöönpanoon liittyvästä kysymyksestä. Työryhmä käytti tutkimuksia ja kyselylomakkeita kerätäkseen tietoa nykyisistä lähestymistavoista ja kartoittaakseen parhaita käytäntöjä, jotta ne voitaisiin sisällyttää raporttiin / tietosivuihin

IRAM II -hanke on jatkoa IRAM I -hankkeelle (Integrated Risk Assessment Method), joka kehitettiin teollisuuspäästödirektiivin (IED) 23 artiklan vaatimusten täyttämiseksi. IRAM I -hankkeessa keskitytään ympäristötarkastusten tekemisen tiheyteen. IRAM II -hankkeessa tarkastetaan, kuinka paljon aikaa tarvitaan laitoskäyntiin ja mihin ympäristönäkökohtiin (esim. päästöt ilmaan) olisi keskityttävä tarkemmin tietyn laitoskäynnin aikana

Tutkimus on ollut ensimmäinen vaihe WI-alaryhmän työssä, jonka tavoitteena on laatia käytännön työkaluja tarkastajien ja lupien laatijoiden avuksi. Tarkoituksena on "ottaa kuva" siitä, miten IMPELin jäsenten lupien laatijat panevat tehokkaasti täytäntöön WI:n BAT-päätelmiä kokemustensa/tietämyksensä perusteella.

IED-hankkeen tarkoituksena on auttaa parantamaan IED:n täytäntöönpanoa. Ensimmäinen IED-hanke toteutettiin vuonna 2015, ja seuraavat hankkeet toteutettiin vuosina 2016, 2017 ja 2018.Tämä työ on sisällytetty ohjeluonnokseen, ja sitä on jatkettu vuoden 2019 hankkeessa

Tämän kertomuksen tarkoituksena on olla ensimmäinen lähestymistapa, jossa käsitellään teollisuuslaitosten jätevesipäästöjen EU:n lainsäädännön mukaisuuden arviointia. Se on näin ollen suunnattu pääasiassa tarkastusviranomaisille, joiden on käsiteltävä tätä tehtävää.

Teollisuusprosessien, niiden päästöjen ja niiden ympäristövaikutusten seuranta on keskeinen osa viranomaisvalvontaa. Tässä asiakirjassa tarkastellaan toiminnanharjoittajien omavalvontajärjestelmien etuja, soveltamisalaa ja oikeudellisia näkökohtia. Siinä annetaan ohjeita lakisääteisten vaatimusten laatimisesta ja toimivaltaisten viranomaisten roolista

Tässä raportissa esitetään yhteenveto vuonna 2021 järjestetystä työpajasta, jossa keskityttiin omavalvonnan ja ilmapäästöjen raportoinnin todentamisstrategioihin. Työpaja kokosi asiantuntijat keskustelemaan haasteista, hyvistä käytännöistä ja mahdollisista ratkaisuista, joilla voidaan parantaa teollisuuden toimijoiden päästötietojen luotettavuutta ja käyttöä. Raportti sisältää analyysin aihetta koskevasta ennen työpajaa tehdystä kyselystä, yhteenvetoja esityksistä ja keskustelujen johtopäätöksiä

IMPELin raportissa keskitytään jätevedenpuhdistamoihin ja siihen, miten tarkastuksista selviydytään1..... Se on suunnattu tarkastusviranomaisille ja auttaa heitä arvioimaan, ovatko teollisuuden jätevesipäästöt EU:n lainsäädännön mukaisia2. Raportissa luodaan yleiskatsaus yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien sääntelykehykseen ja seurantavaatimuksiin3. Jätevesien hallintaa koskevia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) korostetaan3. Siinä esitetään myös ohjeita ja käytännön välineitä jäteveden tarkastuksia varten, kuten tarkistuslistoja ja näytteenottotoimia3. Asiakirjassa esitetään yhteenveto jäsenvaltioiden keskuudessa tehdyn kyselyn tuloksista3. Raportissa käsitellään myös omavalvontaraportteja, niiden vähimmäissisältöä ja niiden roolia päästöjen raja-arvojen noudattamisen todentamisessa4. Teollisuuspäästödirektiivi on tärkein EU:n säädös, jolla säännellään teollisuuslaitosten epäpuhtauspäästöjä.

Tässä IMPEL-ohjeessa keskitytään toiminnanharjoittajien omavalvontaan ja ilmapäästöjen raportointiin sekä sen ratkaisevaan rooliin ympäristönsuojelun vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa. Ohjeessa tarkastellaan omavalvontajärjestelmien nykyistä tilannetta eri maissa ja pyritään vahvistamaan oikeudellisia säännöksiä sekä EU:n että kansallisella tasolla tämän prosessin luotettavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. Ohjeissa kannatetaan tarkemmin määriteltyä ja järjestelmällisesti arvioitua omavalvontakehystä, joka sisältää selkeät vastuut toiminnanharjoittajille ja viranomaisille, akkreditoitujen kolmansien osapuolten osallistumisen ja sen tunnustamisen keskeiseksi vaatimustenmukaisuuden varmistamisen osatekijäksi lupien ja tarkastusten välillä.