Hankkeet (15)

Toiminnanharjoittajien omaseurantaa ilmapäästöistä käsittelevät verkkotyöpajat järjestettiin 28. syyskuuta ja 11. lokakuuta 2021 IED Implementation IMPEL -hankkeen järjestämänä. Työpajoissa keskityttiin toiminnanharjoittajan omavalvontaan, ilmaan joutuviin jatkuviin ja ei-jatkuviin päästöihin, ja niissä keskityttiin toiminnanharjoittajien (duty-holdereiden) omavalvonnan ja sen raportoinnin luotettavuuteen.

Hankkeen tavoitteena on jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä sääntelyalan ammattilaisten kesken sekä kehittää ohjeistusta ja koulutusmateriaalia teollisuuspäästödirektiivin (IED) tehokkaan täytäntöönpanon tukemiseksi. Hankkeen erityiset tulokset seuraavien neljän vuoden aikana (2021-2024) ovat seuraavat:

Perusraportti on otettu käyttöön EU:n lainsäädännössä vasta muutaman vuoden ajan. Joillakin jäsenvaltioilla on kuitenkin jo huomattavaa kokemusta maaperätutkimuksista, ja niillä on vakiintuneita menettelyjä, jotka perustuvat joissakin tapauksissa vuosikymmenten käytännön kokemukseen. IED-perusraportin tavoitteena on ensisijaisesti arvioida maaperän laatua teollisuustoiminnan luvan uusimisen alussa lähtötilanteen määrittämiseksi. Tavoitteena on tarjota vertailupohja toiminnan lopullisen lopettamisen jälkeen, jotta saastuttaja maksaa -periaatetta voidaan soveltaa objektiivisesti.

Teollisuuspäästödirektiivin 2010/75/EU (IED) 15 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaan IMPEL-jäsenet voivat tietyissä olosuhteissa päättää, että luvassa voidaan asettaa BAT-AEL-arvoa lievempi päästöraja-arvo. Jäsenvaltiot laativat parhaillaan omia ehdotuksiaan täytäntöönpanoa varten, ja komissio tarkastelee niitä myöhemmin uudelleen. Komissio ei ole julkaissut ohjeita siitä, miten määrittely olisi toteutettava. Tämä voi johtaa erilaisiin tulkintoihin IMPEL-jäsenmaissa. Tämän hankkeen tavoitteena on kartoittaa hyviä käytäntöjä ja auttaa IMPEL-maiden sääntelyviranomaisia kehittämään johdonmukaisempi lähestymistapa IED-poikkeuksiin.

Hankkeen tavoitteena oli järjestää tietojenvaihto parhaista käytännöistä IED:n 23 artiklan ja muiden tarkastuksiin liittyvien artiklojen täytäntöönpanossa. IMPELin jo laatimat tarkastusten suunnittelua ja riskinarviointia koskevat ohjeet sekä IED:n vaatimukset huomioon ottaen laadittiin interaktiivinen IED-tarkastuksia koskeva ohjekirja.

Teollisuuspäästödirektiivi tuli voimaan 6. tammikuuta 2011, ja sen 80 artiklan 1 kohdassa luetellut säännökset on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden kuluessa. IED:n nojalla on mahdollista, että monilla teollisuudenaloilla tarvitaan voimassa olevien lupien tarkistuksia, jotta voidaan täyttää asianomaisen BREF-asiakirjan BAT-päätelmien vaatimukset (3 artiklan 11 ja 12 kohta). Nykyisten direktiivien mukaisesti jäsenvaltiot soveltavat erilaisia järjestelmiä laitoksissa tapahtuvien muutosten käsittelemiseksi. Nämä muutokset tehdään lupiin eri muodoissa ja eri muodoissa, kuten sovitut muutokset lupiin, muutokset lupiin, tekniset muutokset lupiin ja niin edelleen. IED:n 20 artiklassa käsitellään toiminnanharjoittajien laitoksiin tekemiä muutoksia ja 63 artiklassa olemassa oleviin laitoksiin tehtäviä olennaisia muutoksia. Nämä säännökset edellyttävät jäsenvaltioilta uutta lähestymistapaa sen suhteen, miten ne päättävät, onko lupa tarkistettava kokonaan vai otetaanko käyttöön epävirallisempi muutosten hyväksymisjärjestelmä.

IPPC-direktiivi 2008/1/EY (nykyisin IED 2010/75/EU) ja vesipolitiikan puitedirektiivi 2000/60/EY ovat kaksi EU:n ympäristölainsäädännön laajimpia säädöksiä. Ne ovat asettaneet jäsenvaltioille monia haasteita. IPPC-direktiivin nojalla säännellyt laitokset voivat vaikuttaa vesiympäristöön esimerkiksi suorien tai epäsuorien epäpuhtauspäästöjen tai vedenoton kautta. IPPC:ssä edellytetään, että laitokset toimivat parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) mukaisten lupaehtojen mukaisesti. Niiden on myös noudatettava EU:n lainsäädännössä vahvistettuja ympäristönlaatunormeja, mukaan lukien EU:n vesilainsäädännön mukaiset normit. Näiden kahden velvoitekokonaisuuden välinen suhde on kuitenkin usein kaikkea muuta kuin yksinkertainen.

Vuonna 2009 toteutettiin IMPELin jäsenmaissa IPPC-sikalaitosten lupia ja tarkastuksia koskeva vertailuohjelma (vaihe I). Hankkeessa keskityttiin viiteen avainkysymykseen: lannan varastointi, lannan levitys, eläinsuojajärjestelmä, ilmanpuhdistusjärjestelmät ja hajujen arviointi. Vuonna 2009 hankkeen tavoitteena oli oppia toisiltaan, vaihtaa kokemuksia ja tunnistaa hyviä käytäntöjä.

Hankkeen tavoitteena oli selvittää, mitä keskeisiä tietoja suoritetuista ympäristötarkastuksista olisi annettava yleisölle ja miten nämä tiedot voidaan parhaiten antaa, erityisesti sähköisesti (Internet), sekä antaa suosituksia. Hankkeessa onnistuttiin selvittämään, mitä tietoja yleisölle annetaan ja missä muodossa.

Sementin tuotantoprosessi on monimutkainen teollinen toiminta, joka voi vaikuttaa ympäristöön erittäin voimakkaasti. Erilaiset kokemukset ja tietämys ovat osoittaneet, että pelkkien savupiippupäästöjen tarkkailu ei ole tehokas valvontastrategia. On tärkeää toteuttaa kokonaisvaltainen valvontatoimi, jossa otetaan huomioon myös tuotantoprosessi ja käytetyt teknologiat, sillä vakaa ja hallittu prosessin kulku on ensimmäinen tae vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta.

Hanke koostuu neljästä vaiheesta, jotka toteutettiin vuosina 2005-2010. Naapuruusvuoropuheluilla ehkäistään, hallitaan ja ratkaistaan konflikteja tehokkaasti ja vaikuttavasti rakentamalla luottamusta, etsimällä ratkaisuja, joista kaikki osapuolet hyötyvät, ja luomalla kestäviä hyviä naapuruussuhteita. Niiden tavoitteena on jakaa tietoa avoimesti, laatia suosituksia yritykselle ja joskus jopa tehdä yhteistyötä ja neuvotella ratkaisun löytämiseksi.

Tämä raportti perustuu kyselylomakkeen tuloksiin, joista keskusteltiin lokakuun 2004 ja kesäkuun 2005 välisenä aikana pidetyissä kokouksissa. Keskusteluissa keskityttiin talouteen, tuotantoprosesseihin, lakeihin ja asetuksiin sekä tarkastusmenettelyihin. Kertomus on tarkoitettu apuvälineeksi julkisille elimille, jotka osallistuvat parkitusalan valvontaan ja seurantaan. Tätä varten siinä kootaan yhteen kokemuksia useista eurooppalaisista nahan- ja parkitusalan toimijoista.

Tämän IMPEL-hankkeen päätavoitteena on ollut vaihtaa tietoja BREF-asiakirjojen todellisesta käytöstä ja BAT-toteutuksesta IMPELin jäsenten ja jäsenvaltioissa BREF-asiakirjojen levittämisestä ja BAT-toteutuksesta vastaavien operatiivisten viranomaisten välillä.

Tässä hankkeessa laadittiin raportti siitä, miten ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset otetaan huomioon ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annetun direktiivin (IPPC-direktiivin) mukaisissa lupamenettelyjen eri vaiheissa. Tarkastelemalla jäsenvaltioiden tämänhetkisiä erilaisia lähestymistapoja tähän kysymykseen on laadittu hyvän käytännön opas. Tämä opas auttaa jäsenvaltioita määrittelemällä yhteisiä periaatteita ja menettelyjä, joita ne voivat ottaa huomioon pannessaan IPPC-direktiiviä täytäntöön. IPPC-direktiivissä painotetaan aiempaa lainsäädäntöä voimakkaammin ihmisten terveyden suojelua ympäristösääntelyn avulla. Hankkeessa todettiin, että useimmissa Euroopan jäsenvaltioissa terveyden- ja ympäristönsuojelun vastuu ei ole samalla taholla. IPPC:n täytäntöönpano on näin ollen haastavaa ja edellyttää merkittävää yhteistyötä.

Hankkeen tavoitteena on vaihtaa tietoja VOC-direktiivin täytäntöönpanosta asiantuntijoiden ja/tai tarkastajien kesken. IMPEL-työpajassa osallistujille esiteltiin tietoa direktiivin VOC-säännöksistä ja eräistä kansallisista laeista. Pääpaino oli keskustelu valmistelluista tapaustutkimuksista pienissä työryhmissä, joissa kussakin oli 8-16 jäsentä. Tärkeimmät tulokset olivat seuraavat: