Jätteen määränpään todentaminen

Hankkeen kuvaus ja tavoitteet

Hankkeen tavoitteena oli lisätä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa jätteiden määränpään todentamisessa EU:n asetuksen 259/93 (jätteensiirtoasetus WSR) puitteissa jätteiden siirtojen valvonnasta ja tarkastamisesta tekemällä tarkastuksia osallistujamaissa ja seuraamalla jätevirtoja niiden lopulliseen määränpäähän.

Hankkeen tulokset

• Osallistujamaiden täytäntöönpanoviranomaisten verkostoa on parannettu entisestään, ja osallistujamaiden täytäntöönpanoviranomaisten yhteydet on määritetty, ja ne ovat vastuussa tärkeimpien jätteiden loppusijoitus- ja jalostuslaitosten valvonnasta. Mukana olevien organisaatioiden tehtävissä, toimivaltuuksissa ja lainkäyttöalueissa on kuitenkin suuria eroja. Myös tapa, jolla kolmen päivän ennakkoilmoitus pannaan täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä, vaihtelee;
• Jätteenkuljetusten todentamismenetelmä (käsikirja) on kehitetty olemassa olevien menetelmien ja kokemusten pohjalta. Menetelmä sisältää hallinnolliset tarkastukset, tarkastukset "paikan päällä" ja tiedonvaihdon asianomaisten (täytäntöönpano-)viranomaisten välillä;
• Jätteenkuljetuksia on tarkastettu. Osallistujamaat aikoivat tarkastaa 25 ilmoitettua jätteensiirtoa. Yksitoista tarkastusta on lopulta tarkastettu "kehdosta hautaan". Kävi ilmi, että osa ilmoituksista (7 ilmoitusta 25:stä) ei ole ollut "käytössä". Kolmessa tapauksessa havaittiin sääntöjenvastaisuuksia. Tulosten perusteella voidaan parantaa asetuksen täytäntöönpanoa tulevaisuudessa;
• Kolmen päivän ennakkoilmoitusvelvollisuutta oli monestakin syystä hyvin vaikea valvoa. Ennakkoilmoitus toimitetaan maan/alueen toimivaltaiselle viranomaiselle/viranomaisille, joka ei automaattisesti ole vastuussa täytäntöönpanosta. Myös tarkastuskapasiteetin suunnittelu parin päivän aikana lähetysten tarkastamiseksi on osoittautunut vaikeaksi;
• Käytännön kokemuksia ja tietoja on vaihdettu.

Suositukset

Hankkeesta saatujen kokemusten ja täytäntöönpanotulosten perusteella voidaan antaa seuraavat suositukset:

• Euroopan komission tulisi harkita uudelleen kolmen päivän ennakkoilmoitusvelvoitteita EU:n asetuksen 295/93 tarkistuksen yhteydessä. Ilmoitusmenettelyä olisi säänneltävä siten, että se voidaan panna asianmukaisesti täytäntöön esimerkiksi edistämällä ilmoituksia koskevaa sähköistä tiedonvaihtoa (kuten EUDIN) myös ilmoituksista vastaavien viranomaisten ja täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten välillä;
• (tarkistetussa) asetuksessa 259/93 on velvoitettava jäsenvaltiot antamaan vuosittain kertomus täytäntöönpanotoimien menettelyistä. Komission asettaman työryhmän on analysoitava nämä tulokset, ja niitä on käytettävä asetuksen parantamiseen.
• Jäsenvaltioita olisi kannustettava raportoimaan kokemuksistaan kolmen päivän ennakkoilmoituksen täytäntöönpanosta. (Tarkistettuun) asetukseen 259/93 olisi sisällytettävä tämä velvoite.
• IMPEL/IMPEL-TFS:n olisi laadittava kattava Internet-sivusto, jossa olisi asiaankuuluvaa tietoa jätteensiirtoja koskevasta asetuksesta ja sen täytäntöönpanosta, täydelliset yhteystiedot, jäteluettelot/vertailukirjat jne.
• Toimivaltaisten viranomaisten ja/tai täytäntöönpanoviranomaisten olisi nimettävä yksi keskitetty koordinointipiste kansallisella tasolla, myös silloin kun ilmoitusmenettelyn (täytäntöönpanon) vastuu on annettu alueellisella tasolla. Toimivaltaisten - ja täytäntöönpanoviranomaisten olisi myös pyrittävä parantamaan pääsyä kolmen päivän ennakkoilmoitusjärjestelmiin, jotta tarkat tarkastukset olisivat mahdollisia;
• Hankkeen johto ehdottaa, että vakiintunutta yhteistyötä laajennetaan useampien EU:n jäsenvaltioiden kanssa, että hankkeen painopistettä laajennetaan vihreään luetteloon merkittyihin jätteisiin ja muihin kuin ilmoitettaviin jätteisiin ja että keskitytään strategisella tasolla tarkastuksiin rajojen ylityspaikoilla (useamman kuin yhden täytäntöönpanoviranomaisen osallistuessa).

Suhteelliset tiedostot/tiedot

Verifiointihanke - vaihe II:

• Ensimmäinen uutiskirje huhtikuu 2005
• Kakkonen uutiskirje marraskuu 2005
• Kolmas uutiskirje tammikuu 2006
• Neljäs uutiskirje kesäkuu 2006