Pohjaveden pilaantumisen suuntauksen kääntyminen

Hankkeen kuvaus ja tavoitteet

Art. Vesipolitiikan puitedirektiivin (WFD) 4 artikla velvoittaa jäsenvaltioita muun muassa suojelemaan, parantamaan ja kunnostamaan kaikkia pohjavesimuodostumia, jotta pohjaveden hyvä tila saavutettaisiin joulukuuhun 2015 mennessä, ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet pilaavien aineiden pitoisuuksien merkittävän ja jatkuvan noususuuntauksen kääntämiseksi. Todellisuudessa kuitenkin 25 prosenttia EU:n pohjavesimuodostumista (ja esimerkiksi 36 prosenttia Saksassa) oli vuonna 2015 kemiallisesti huonossa tilassa, mikä johtuu pääasiassa maataloudesta peräisin olevien nitraattien ja torjunta-aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta. Lisäksi EEA:n vuonna 2018 antaman raportin mukaan pohjavesimuodostumien kokonaispinta-ala, jossa pilaantumisen on todettu lisääntyvän, on edelleen lähes kaksinkertainen verrattuna pinta-alaan, jossa pilaantumissuunta on kääntynyt (9,9 % verrattuna 5,9 %:iin pinta-alasta).

EU:ssa on siis vakava täytäntöönpanovaje pohjaveden suojelun osalta, ja vain muutamat jäsenvaltiot voivat osoittaa jonkinlaista menestystä suuntauksen kääntämisessä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on viime vuosina katsonut joidenkin jäsenvaltioiden, viimeksi Saksan kesäkuussa 2018, rikkoneen nitraattidirektiivin mukaisia velvoitteitaan, koska ne eivät ole toteuttaneet tarvittavia lisätoimenpiteitä tai tehostaneet toimia vesien pilaantumisen vähentämiseksi, kun kävi ilmi, että kansallinen toimintaohjelma ei ollut riittävä.

Hankkeella pyritään vähentämään tätä täytäntöönpanovajetta tarkastelemalla mahdollisia välineitä ja parhaita käytäntöjä hallinnollisella tasolla, erityisesti alueellisten ja paikallisten vesiviranomaisten tasolla.