Kuten jo mainittiin, ympäristövahingon määrittämiseksi on tarpeen tarkistaa todisteet tällaisesta vahingosta.
Arviointi ja päätelmien tekeminen siitä, onko ympäristövahinkoja tapahtunut, voi kuitenkin olla resursseja vaativaa, monimutkaista ja kestää pitkään. Ympäristövahinkoon viittaavien vihjeiden varhainen tunnistaminen voi siksi olla arvokasta, sillä se helpottaa ympäristövahingon todennäköisyyden seulomista ennen näiden resurssien sitomista.
Käytännössä kyse on niiden tekijöiden ennalta määrittelystä, jotka alustavassa tutkimusvaiheessa arvioituna viittaavat ympäristövahingon mahdollisuuteen, ja tutkimuksen ohjaamisesta kohti todisteiden määrittelyvaihetta.
Itse asiassa, kun on olemassa yksi tai useampia viitteitä vahingosta, tarvitaan muita tutkimuksia vahingon todisteiden olemassaolon vahvistamiseksi. Sitä vastoin, jos vihjeitä ei löydy, ympäristövahinkojen arviointi ELD:n mukaisesti voi päättyä siihen, että tapaus jätetään “ei-ELD-tapaukseksi”, mikä tarkoittaa tapausta, jossa ELD:n mukaista ympäristövahinkoa ei ole tapahtunut tai sitä ei ole määritetty (ks. kohta 1.6 – Terminologia). Lisäksi, jos tietoja ei ole riittävästi tuomion tekemiseen, olisi arvioitava mahdollisuus/oikeutus/tarpeet/hyödyt kerätä/vaatia lisätietoja/tietoa lisätutkimusten avulla.
ISPD-taulukoissa on kuitenkin sen lisäksi, että niihin on sisällytetty indikaattoreita, joiden avulla voidaan tunnistaa ympäristövahinkojen johtolankoja, myös indikaattoreita, jotka tarjoavat sinulle suoraan, määritelmänsä tai analogiansa mukaisesti, näyttöä ympäristövahingoista. Näiden todistusindikaattoreiden lisäksi on myös huomattava, että jopa jotkin vihjeiden indikaattorit voivat edustaa itsessään suurta todennäköisyyttä ympäristövahingosta, kun niiden arvo on merkittävä.
Näin ollen alustavan arvioinnin vaiheet, eli seulonta ja vahinkoa osoittavien vihjeiden tunnistaminen, voidaan suorittaa myös muiden kuin asiantuntijoiden toimesta asiantuntija-arvion sijasta tämän menetelmän avulla, joka perustuu ympäristövahinkojen arviointiin mukautetun DPSIR-mallin käyttöön ja johon on liitetty ISPD-taulukot ennalta määritellyistä indikaattoreista, jotka ovat hyödyllisiä mahdollisten ELD-tapausten arvioinnissa. Sen sijaan ELD:n mukaisten vahinkojen todisteiden määrittäminen olisi suoritettava asiantuntija-arvion perusteella biologisen monimuotoisuuden arvioinnin, vesihuollon ja -seurannan sekä maaperän pilaantumisen osalta, joiden osalta DPSIR-menetelmää mukautettu menetelmä ja ISPD-taulukot voivat olla hyödyllinen väline ja metodologinen opas asiantuntija-arvion tekemiseen.
Huomautus: ISPD-taulukoita voidaan käyttää koko tutkimuksen ajan. Tämä tarkoittaa, että ISPD-taulukoita voidaan käyttää ja täyttää tietojen, informaation ja arviointien osalta seulontavaiheesta lähtien aina ympäristövahinkojen määrittämiseen asti.
Kullekin ISPD-mallin osatekijälle on kehitetty indikaattoreita sisältäviä ISPD-taulukoita, joissa sarakkeina on määritelty seuraavat elementit:
- TAVOITE: sisältää kunkin indikaattoriryhmän arviointitavoitteen;
- INDIKAATTORIT: sisältää kunkin indikaattorin määritelmän;
- KUVAUS: sisältää mahdollisen indikaattorin’n laadullisten/kvantitatiivisten arvojen kuvauksen (kvantitatiiviset arvot voivat olla merkityskynnyksiä);
- NOTES: sisältää indikaattorin’n arvot tutkittavan tapauksen osalta;
- ARVIOINTI: sisältää kunkin indikaattoriryhmän arvioinnin tavoitteittain ryhmiteltynä;
- VÄLIAIKAISARVIOINTI: sisältää tutkittavan tapauksen väliarvioinnin.
Huomautus: ISPD-taulukot eivät ole tyhjentäviä, eli tapauskohtaisia indikaattoreita voidaan lisätä käyttäjän tarpeiden mukaan, kunhan ne luokitellaan arvioinnin tavoitteen mukaan.