Ympäristövahinkojen arviointiin mukautettu DPSIR-malli

Ympäristövahinkojen arvioinnissa voidaan hyödyntää valittujen laadullisten ja määrällisten indikaattoreiden/parametrien (tai indeksien) arviointia.
Nämä indikaattorit voivat olla peräisin ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetyistä indikaattoreista tai kansainvälisiin standardeihin sisältyvistä indikaattoreista tai EU:n ja maiden teknisistä määräyksistä, jotka koskevat vaikutuksia suojeltuihin lajeihin ja luontotyyppeihin, veteen ja maahan.
Seuraavassa kuvataan uusi menetelmä ympäristövahinkojen arvioimiseksi ELD:n mukaisesti, joka perustuu indikaattoreiden ryhmittelyyn erityisten arviointitavoitteiden ympärille, jotka on sovitettu yhteen DPSIR-mallin (Driver, Pressure, Source, Impact, Response) kanssa.

Ympäristövahinkojen arviointi ELD:n mukaisesti perustuu vahingollisen tapahtuman tutkimiseen ja siihen sisältyy, vahinkotekijöiden tunnistaminen ja luonnehdinta, syy-yhteyden määrittäminen ammatillisen toiminnan/ vahingollisen tapahtuman/ vahinkotekijöiden ja haitallisten vaikutusten välillä ja ennen kaikkea sen määrittäminen, ovatko haitalliset vaikutukset suojeltujen luonnonvarojen lähtötilanteeseen nähden ELD:n vaatimusten mukaisesti todennäköisesti merkittäviä tai merkittäviä.
Ympäristövahingon määrittäminen voi perustua valittuihin indikaattoreihin, jotka kuvaavat ensinnäkin luonnonvaran perusolosuhteisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia (ympäristövahingon edellytys) ja toiseksi vahingollisen tapahtuman ja vahinkotekijöiden ominaisuuksia.
Ehdotetaan uutta metodologista lähestymistapaa, mukautettua DPSIR-lähestymistapaa, joka voi helpottaa ympäristövahinkojen suoraviivaista ja standardoitua määrittämistä.
Euroopan ympäristökeskus (EEA) on hyväksynyt DPSIR-mallin yleiseksi viitekehykseksi ympäristön tilaa koskevien raportointiprosessien yhdennetylle lähestymistavalle, joka toteutetaan millä tahansa eurooppalaisella tai kansallisella tasolla. Mallissa ehdotetaan yleistä viiterakennetta, jonka avulla voidaan esittää kaikki ympäristöaiheet luonnehtivat elementit ja suhteet, jotka yhdistetään niihin liittyviin politiikkoihin.

DPSIR-mallin rakenne koostuu erilaisista osatekijöistä, jotka liittyvät toisiinsa kausaalisuhteilla (ks. kuva 2):
•    DRIVER: toimet, sekä ihmisen aiheuttamat että luonnolliset, jotka kykenevät määrittämään ympäristöön kohdistuvia paineita;
•    PAINE: määräävien tekijöiden ympäristöön kohdistamat paineet;
•    TILA: ympäristöresurssien fyysiset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet;
•    VAIKUTUKSET: kielteiset vaikutukset ekosysteemeihin, ihmisten ja eläinten terveyteen ja talouteen;
•    VASTAUS: ympäristöpaineiden ja -vaikutusten käsittelemiseksi toteutetut vastatoimet ja hallituksen toimet.

Figure 2 - DPSIR model applied to Environmental Impact Assessment.

Mutta DPSIR-mallin mukauttamiseksi ympäristövahinkojen määrittämiseen sykli käännetään päinvastaiseksi, VAIKUTUKSESTA JOHTAJAKSI, kuten kuvassa 3 on esitetty ja kuvattu alla¹:
. - VAIKUTUS: haitalliset vaikutukset luonnonvaran viitekäsitteisiin, jotka syntyvät vahingollisen tapahtuman ja vahinkotekijöiden seurauksena;
- TILANNE: luonnonvaran lähtötilanne suhteessa viitekäsitteisiin ja muihin ominaisuuksiin, joihin vahingollisen tapahtuman ja vahinkotekijöiden aiheuttamat haitalliset vaikutukset vaikuttavat;
- PAINE: DRIVERin aiheuttamat vahingolliset tapahtumat ja vahinkotekijät, jotka voivat aiheuttaa mahdollisia ympäristövahinkoja ELD:n nojalla luonnonvaralle;
- KULJETTAJA: ELD:n liitteessä III luetellut ammatilliset toiminnot ja muut ammatilliset toiminnot (jos kyseessä on virhe tai huolimattomuus²), jotka aiheuttavat vahingollisia tapahtuma- ja vahinkotekijöitä.
- VASTAUS: korjaavat toimenpiteet, jotka ympäristövahingon aiheuttaneen vastuullisen toiminnanharjoittajan on toteutettava, jotta luonnonvarat saadaan palautettua lähtötilanteeseensa tai sitä kohti (ensisijainen korjaaminen), tai jos tämä ei ole mahdollista, on ryhdyttävä täydentäviin ja korvaaviin (väliaikaisten vahinkojen osalta) korjaaviin toimenpiteisiin.

ISDPR MODEL - sen_ars

DPSIR-sykli on käänteinen, koska ympäristövahinkojen johtolankoja ja todisteita määritettäessä tärkeimmät ja ensisijaisimmat kerättävät tiedot liittyvät luonnonvaroihin kohdistuviin haitallisiin vaikutuksiin (VAIKUTUKSET) verrattuna niiden lähtötilanteeseen (TILANNE), myös tapahtuman jälkeen, jolloin tiedetään vahinkotapahtuma ja vahinkotekijät, mutta saatetaan olla vailla tietoa luonnonvaroihin kohdistuvista haitallisista vaikutuksista. Seuraavaksi vahingollisten tapahtumien ja vahinkotekijöiden (PAINOPISTE) suuruuden ja vaarallisuuden tunnistaminen ja määrittäminen edistävät ympäristövahinkojen vihjeiden tunnistamista silloin, kun luonnonvaroihin kohdistuvista haitallisista vaikutuksista ei ole riittävästi tietoja ja tietoa.
Lopuksi vahingollisia tapahtumia ja vahinkotekijöitä (PRESSURE) sekä haitallisia vaikutuksia (IMPACT) koskevia tietoja ja tietoja verrataan ammatillisen toiminnan ominaisuuksiin (DRIVER), jotta voidaan arvioida ammatillisen toiminnan ja haitallisten vaikutusten välistä syy-yhteyttä. Itse asiassa DRIVER-taulukko sisältää indikaattoreita, jotka auttavat tunnistamaan vastuullisen ammatillisen toiminnan joko silloin, kun vahingollinen tapahtuma on tiedossa tai sitä ei ensin tiedetä.
Ympäristövahinkojen määrittämiseen mukautettua DPSIR-mallia (jäljempänä “ISPD-malli”) voidaan näin ollen käyttää arvioinnin alkuvaiheesta alkaen, esim. siitä, onko tieto ammatillisesta toiminnasta tiedossa vai tuntematon, arviointiprosessin loppuun asti, eli koko ympäristövahinkojen määrittämisprosessin ajan.
Huomautus: VASTAUS-komponentin sisältöä ei ole kehitetty tässä hankevaiheessa.
Jokainen ISPD-mallin komponentti (eli kukin laatikko kuvassa 3) voi “sisältää” tietoja ja informaatiota, joita voidaan arvioida ensisijaisesti vahinkoa koskevien vihjeiden tunnistamiseksi ja määrittämiseksi sen selvittämiseksi, onko ympäristövahinkoja koskevien todisteiden lisätutkimus ELD:n mukaisesti perusteltua vai ei, ja toissijaisesti vahinkoa koskevien todisteiden tunnistamiseksi ja määrittämiseksi. Kuten kuvasta 3 voidaan kuitenkin nähdä, vahingon todisteet voidaan joissakin tapauksissa tunnistaa ja määrittää suoraan ilman johtolankojen määrittämistä, kun tutkimuksen alkuvaiheessa käytettävissä olevat tiedot ovat riittävät määrittämään luonnonvaroihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten merkityksen ELD:n nojalla.
Näin ollen ISPD-mallin kutakin komponenttia voidaan kuvata ennalta määritellyillä määrällisten ja laadullisten indikaattoreiden luetteloilla, jotta voidaan suorittaa ympäristövahinkojen johtolankojen ja todisteiden määrittäminen indikaattoreita koskevien tietojen ja tietojen arvojen arvioinnin perusteella.
DPSIR:n eri osatekijöitä kuvaavat indikaattorit voidaan myös luonnehtia tavoitteiden, relevanssin ja merkityksen osalta ISPD-taulukoihin tapauksen arviointia ja ympäristövahinkojen johtolankojen ja todisteiden tunnistamista varten³.

1 Samanlaista lähestymistapaa ehdotetaan suuntaviivoissa AA.VV.- “Metodologie e criteri di riferimento per la valutazione del danno ambientale ex parte sesta del Dlgs 152/2006” - Linee Guida SNPA 33/2021” vesien ympäristövahinkojen arviointia varten. Tässä käytännön oppaassa tätä menetelmää on tarkistettu ja laajennettu kaikkien luonnonvarojen vahinkojen arviointiin.
2 ELD:ssä muiden kuin liitteessä III lueteltujen toimintojen tuottamukseen perustuvaan vastuujärjestelmään viitataan vain biologiselle monimuotoisuudelle aiheutuneisiin vahinkoihin (ks. jäljempänä 5.3 kohta). Tässä käytännön oppaassa ELD:n tuottamukseen perustuva vastuujärjestelmä on kuitenkin laajennettu koskemaan vesivahinkoja ja maavahinkoja viitaten eräisiin kansallisiin säädöksiin.
3 Taulukoissa on käytetty tätä varten väri- ja symbolikoodia.