Vahinko määritellään ELD:ssä “mitattavissa olevaksi haitalliseksi muutokseksi luonnonvarassa tai mitattavissa olevaksi luonnonvarapalvelun heikentymiseksi, joka voi tapahtua suoraan tai välillisesti”. Vahingon syntyminen ei aiheuta velvoitteita, mutta EU:n KOM-tiedonannon mukaan vahingon käsitteen ymmärtäminen on olennaista ympäristövahinkojen ymmärtämisen kannalta.
Tiedonannossa hahmotellaan “vahingon” määritelmän neljä käsitettä seuraavasti:
1. Vaikutuksen kohteena olevan luonnonvaran tai palvelun olennainen laajuus vahinko Luonnonvarat määritellään ELD:ssä tarkemmin suojelluiksi lajeiksi ja luontotyypeiksi, vedeksi ja maaksi. Luonnonvarapalveluilla tarkoitetaan “toimintoja, joita luonnonvara suorittaa toisen luonnonvaran tai yleisön hyväksi”.
2. Haitalliset vaikutukset – itse luonnonvaran ja luonnonvarapalvelun haitallinen muutos tai heikentyminen. Kunkin ympäristövahinkotyypin haitalliset vaikutukset luetellaan tiedonannossa viitaten tiettyihin käsitteisiin, joita kutsutaan “viitekäsitteiksi” (ks. edellä 3.1 kohta), joista moniin viitataan tai viitataan ELD:n liitteissä I ja II. “vahinko” ei ole itsenäinen käsite, vaan sitä on luettava “ympäristövahingon” määritelmän valossa. Näin ollen esimerkiksi veden tarjoamien palvelujen heikentymiseen on siis liityttävä merkittäviä haitallisia vaikutuksia kyseisten vesien tilaan.
3. Haitallisten vaikutusten laajuus Haitallisen muutoksen tai heikentymisen on oltava mitattavissa.
4. Haitallisten vaikutusten syntytapa – suoraan tai välillisesti, esim. epäpuhtauden suora levittäminen maahan tai maaperään, mikä aiheuttaa merkittävän riskin ihmisten terveydelle, tai ilmassa kulkeutuvan epäpuhtauden leviäminen maahan, mikä sitten aiheuttaa merkittävän riskin ihmisten terveydelle välillisesti.
Nämä viitekäsitteet sisältyvät tämän käytännön oppaan asiaankuuluviin taulukoihin VAIKUTUS ja TILANNE ympäristövahinkojen vihjeiden arvioimiseksi.