Luonnonsuojelu

Tietoisuus luonnonvaraisiin eläimiin kohdistuvan rikollisuuden vaikutuksista ekosysteemeihin ja suojeltuihin lajeihin on edelleen puutteellista. On tutkittava tarkemmin, miten nämä vahingot voidaan laskea, jotta niistä tulisi hyödyllinen ja luotettava väline syytteeseenpanossa ja oikeudenkäynneissä. Joitakin hyviä esimerkkejä on jo olemassa. Esimerkiksi Suomessa syyttäjä on velvollinen käyttämään hinnastoa, jossa lasketaan ekosysteemeille ja suojelluille lajeille aiheutuvat vahingot. Tämä vaihtelee pienemmistä rikkomuksista luonnonvaraisiin rikoksiin, joissa on kyse raskaista uhanalaisista lajeista.

Biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun vuoteen 2020 mennessä on Euroopan unionin ensisijainen tavoite. EU:n luontolainsäädännön (lintu- ja luontotyyppidirektiivi) täytäntöönpano on olennaisen tärkeää EU:n vuoden 2020 biologista monimuotoisuutta koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa on kuitenkin parannettava.

Vuonna 2015 tutkittiin hyvää esimerkkiä "suljetusta" sääntelyjärjestelmästä, joka perustuu metsästysasetukseen Sloveniassa ja johon kuuluu pehmeät ja kovat valvontatoimenpiteet, joita useat jäsenvaltiot pitivät hyödyllisinä. Sen vuoksi Sloveniassa järjestettiin vuonna 2017 opintotarkastus, jossa tarkasteltiin, miten järjestelmä toimii käytännössä. Vuosina 2019-2020 on lähetetty verkkokysely jäsenmaiden tarkastajille, Birdlife-jäsenille ja Face-jäsenille. Kyselyyn saatujen vastausten analyysin perusteella valitaan kaksi maata yhteistarkastukseen vuonna 2021.

Euroopan biologisen monimuotoisuuden hälyttävä väheneminen on johtanut siihen, että Euroopan unioni (EU) on hyväksynyt kaksi keskeistä säädöstä - luontotyyppi- ja lintudirektiivin - Euroopan arvokkaimpien lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi koko niiden luontaisella levinneisyysalueella EU:ssa.

Luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston kaupan vastaisen EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpano edellyttää laajaa tukea paitsi EU:n toimielimiltä myös EU:n virastoilta - Europolilta ja Eurojustilta -, jäsenvaltioilta ja niiden asianomaisilta virastoilta, EU:n lähetystöiltä ja jäsenvaltioiden suurlähetystöiltä kolmansissa maissa.

Vuonna 2014 ensimmäinen vihreä IMPEL Review Initiaive (IRI) toteutettiin Romaniassa, ja toinen vihreä IRI toteutetaan toukokuussa 2016 Italiassa. Parhaat käytännöt ja parannusmahdollisuudet tunnistettiin. Romania osoitti painopistealueen, jolla se haluaa vaihtaa tietoa ja asiantuntemusta, nimittäin ympäristö- ja luonnonsuojeluvirastojen (erotettujen tai yhdistettyjen) organisaation. Romaniassa vuonna 2015 pidetyssä työpajassa työryhmä määritteli "laittoman metsästysmatkailun" mahdollisuudeksi työskennellä yhdessä tämän toiminnan laajuuden määrittämiseksi ja laillisten ja laittomien näkökohtien tunnistamiseksi. Tämä perustui erään romanialaisen syyttäjän esitykseen. Tämä tapaus vaikutti syvästi luonnonsuojelun asemaan, ja kerrottiin, että laiton toiminta jatkuu edelleen. Luonnonsuojelun asiantuntijaryhmän hallintosuunnitelmassa "runkorakenne" sisältää IRI-toiminnan syklin, jota seuraa asiantuntijaryhmän kokous seuraavana vuonna.

Lintu- ja luontotyyppidirektiivit ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä saavuttamaan valtion- ja hallitusten päämiesten hyväksymä EU 2020 -strategian tavoite pysäyttää ja kääntää biologisen monimuotoisuuden väheneminen laskuun. Komissio on hyväksynyt kunnianhimoisen strategian tämän tavoitteen saavuttamiseksi, joka koostuu kuudesta tavoitteesta. Strategian tavoite 1 keskittyy EU:n luontolainsäädännön täysimääräiseen täytäntöönpanoon biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi, ja se edellyttää suojelun tason merkittävää parantamista.

Yleisen IMPEL-tarkastusaloitteen (IRI) mukaisesti tässä hankkeessa pyritään muodostamaan kuva EU:n luonnonsuojelulainsäädännön (lähinnä lintu- ja luontotyyppidirektiivin) täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvontaan liittyvästä nykytilanteesta jäsenvaltiossa tai sen tietyllä alueella. Tuloksina on yksilöity hyviä käytäntöjä ja parannusmahdollisuuksia.

EU:n puutavara-asetuksen täytäntöönpanon tilanne on edelleen epätyydyttävä, kuten komission viimeisimmät tutkimukset osoittavat. Tutkimusten tuloksia tukevat kansalaisjärjestöjen rinnakkaiset analyysit (esim. WWF 2014 -barometri, ClientEarth, Greenpeace). EU:n puutavara-asetuksen tehokkaan ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon ja valvonnan puute on huolestuttavaa, sillä se voi vaarantaa välineen ja vaikuttaa kielteisesti koko FLEGT-toimintasuunnitelmaan.

Hanke koostuu kahdesta vaiheesta. Se alkoi vuonna 2014 hankkeella "Luonnonsuojelu teollisuuslaitosten lupamenettelyissä ja tarkastuksissa". 6(3) artiklan täytäntöönpano". Vuoden 2014 hankkeen päätuloksissa todettiin, että EU:n ohjeiden tuntemusta ja käyttöä sekä tietoisuutta lisääviä toimenpiteitä on parannettava, olemassa olevia kansallisia ohjeita ja tieteellisiä tutkimuksia on jaettava, seulontakriteerejä ja arviointimenetelmiä koskevaa tietämystä on vaihdettava, esimerkiksi hyväksyttyjä käytäntöjä: kriittisen kuormituksen (CL) käyttö, elinympäristön häviämistä koskevat kriteerit (Fachkonventionen DE), uudet lähestymistavat esimerkiksi typpilaskeuman arvioimiseksi. Lisäksi ehdotettiin, että kehitettäisiin kohdennettuja käyttäjäystävällisiä ohjeita.

Vuonna 2014 Romaniassa toteutettiin ensimmäinen "vihreä" IRI. Parhaat käytännöt ja kehittämismahdollisuudet tunnistettiin. IRI:n aikana Romanian kansallinen ympäristövahti (NEG) huomautti, että tietyt IRI:n tulokset olivat analyysin perusteella vakuuttavia ja että olisi tehtävä lisätyötä tulosten täytäntöönpanon helpottamiseksi. Sen vuoksi NEG pyysi tietojen ja asiantuntemuksen vaihtoa, jossa keskitytään esimerkiksi ympäristö- ja luonnonsuojeluvirastojen organisaatioon: pitäisikö ne erottaa toisistaan vai sulauttaa yhteen?

EU:n luontotyyppi- ja lintudirektiiveillä suojellaan Euroopan luonnon monimuotoisuutta. Lentoasemat kattavat merkittävän osan Eurooppaa, ne sijaitsevat hajallaan eri puolilla maanosaa, ja niillä on suuri määrä erilaisia Euroopan luontotyyppejä sekä kasvi- ja eläinlajeja.

Viime vuosina on alettu tiedostaa yhä paremmin, että sienet (makrosienet) on sisällytettävä Euroopan ympäristöpolitiikkaan eläinten ja kasvien rinnalla, jotta niitä voidaan suojella niiden luonnollisissa elinympäristöissä. Tästä huolimatta Euroopan ympäristölainsäädännössä keskitytään tällä hetkellä suojelemaan kasveja ja eläimiä, mutta sieniä, jotka ovat olennainen osa maanpäällisiä elinympäristöjä, ei oteta huomioon. Lisäksi makrosieniä voidaan käyttää indikaattoreina kuvaamaan metsien ja muiden maanpäällisten elinympäristöjen ympäristöolosuhteita.

Wolf populations have spread all over Europe because of the growth of the population. Countries that have not had wolves for decades or more have lost all experience on dealing with wolves and with wolf related wildlife crime.