Monialaiset välineet ja lähestymistavat

IMPEL on tehnyt viime vuosina muutamia vastaavia tutkimuksia, joista saatiin paljon hyödyllistä tietoa. Tilanne on kuitenkin muuttunut dramaattisesti, kun monet maat ovat julistaneet ilmastohätätilan, muovitietoisuus on lisääntynyt valtavasti ja biologinen monimuotoisuus on vähentynyt maailmanlaajuisesti. Tilannetta on pahentanut merkittävästi meneillään oleva COVID-19-pandemia, joka on suistanut sääntelyohjelmat merkittävästi raiteiltaan ja vaikuttaa viime kädessä julkisen sektorin budjetteihin ja niiden tahojen talouteen, joiden odotetaan noudattavan ympäristölainsäädäntöä. Tätä työtä tarvitaan, jotta nämä esiin nousevat haasteet voidaan yksilöidä ja kvantifioida täysin ja jotta voidaan pyrkiä tuomaan esiin mahdollisuuksia ja ratkaisuja sääntelyyhteisön tukemiseksi. Työ antaa myös suoraa tukea monivuotisen strategisen suunnitelman laatimiseen vuodesta 2022 eteenpäin.

Ilmastohätätilan julistaminen (sekä kasvava tietoisuus muovin vaikutuksista, biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä ja nyt maailmanlaajuisen pandemian vaikutuksista ja mahdollisesta vihreästä elpymisestä) vaikuttavat syvällisesti politiikkaan, sääntelytapaan ja sääntelyn kohteena oleviin tahoihin. Paineet edistää kasvihuonekaasujen vähentämistä, hiilidioksidipäästöjen vähentämistä tai vihreän elpymisen tukemista kasvavat, mutta vain harvoilla sääntelyviranomaisilla on asianmukaiset välineet näiden kysymysten ratkaisemiseksi. Tässä ohjelmassa pyritään puuttumaan näihin ongelmiin suunnittelemalla välineitä ja lähestymistapoja, joita sääntelyviranomaiset voivat käyttää näihin uusiin haasteisiin vastaamiseksi. Ehdotetaan, että laaditaan työohjelma, joka kattaa vuodet 2021-2024.

Sääntelyyhteisössä on usein vain vähän tietoa siitä, miten monet sääntelyn täytäntöönpanovälineet on onnistuttu panemaan täytäntöön. Näiden välineiden ja lähestymistapojen esittelyä tarvitaan, jotta sääntelyelimistä saataisiin tehokkaampia ja toimivampia ja jotta ympäristönsuojelun taso olisi viime kädessä korkea.

Kun toimipaikat asetetaan selvitystilaan, ei yleensä ole varauduttu ympäristön puhdistamiseen, ja jäljelle jää huomattavia ympäristöperintöjä, jotka on myöhemmin käsiteltävä. Eri puolilla Eurooppaa on etsitty erilaisia ratkaisuja, kuten vakuutuksia, rahoitusvarauksia ja joukkovelkakirjoja. Maksukyvyttömyyskysymys on edelleen olemassa, ja vaikka varauksia tehtäisiinkin, selvitysmies jättää ne usein huomiotta, jolloin ympäristölle ei jää mitään jäljelle, koska sitä pidetään yhtiöoikeuden alaisena. Lopulta pitkät oikeustaistelut voivat edelleen johtaa siihen, että veronmaksaja maksaa kustannukset - mikä on suorassa ristiriidassa saastuttaja maksaa -periaatteen kanssa.

Hankkeen tavoitteena on määritellä kriteerit ympäristövahinkojen ja välittömän vahingon uhan arvioimiseksi sekä kehittää teknisiä ja menettelyllisiä valmiuksia tapausten seulontaan ja ympäristövahinkojen ja vahingon uhan todisteiden määrittämiseen ympäristövahinkojen ja ympäristövahinkojen uhan osalta ympäristövastuudirektiivin mukaisesti, kun ympäristövahingot, rikkomukset ja ympäristörikokset ovat aiheuttaneet vahinkoa.

IMPEL-verkosto on kasvanut merkittävästi vuodesta 2008 lähtien, jolloin siitä tuli itsenäinen, Belgian lain mukaan rekisteröity yhdistys. Vuonna 2008 jäsenviranomaisia oli 38, kun taas vuonna 2016 niitä oli 51. IMPELin jäsenmäärässä ja aktiivisessa osallistumisessa hanketoimintaan on kuitenkin edelleen merkittäviä puutteita. Tämä on erityisen selvää, kun otetaan huomioon IMPELin äskettäinen rakenneuudistus, jonka myötä sen työohjelmaan on sisällytetty luonnonsuojelua sekä maa- ja vesialueita koskevia toimia. Lisäksi on kuitenkin selvää, että on tarpeen tehdä yhteistyötä myös valtiotasoa alemmalla tasolla alue- ja paikallisviranomaisten kanssa, jotka hallinnoivat ja toteuttavat täytäntöönpano- ja valvontatoimia. Euroopan komissio toisti tämän hiljattain Brysselissä 27. toukokuuta 2016 pidetyssä IMPELin johtokunnan kokouksessa, mutta myös alueiden komitean kanssa, joka isännöi yleiskokousta Brysselissä vuonna 2014. Tähän mennessä IMPELin jäseninä on ollut melko vähän valtiotasoa alempia viranomaisia, ja tämän on muututtava, jos aiomme parantaa täytäntöönpanoa laajemmin Euroopassa.

IMPEL ja Euroopan komissio ovat viime vuosina esittäneet kantansa valmiuksien kehittämiseen, ja sen vuoksi eri IMPEL-hankkeet ovat nyt aloitteellisesti kehittämässä ajatuksiaan siitä, miten IMPELin jäseniä voitaisiin tukea niiden toimittamien tuotteiden täytäntöönpanossa.

Kaikkien tarkastusvirastojen on oltava mahdollisimman tehokkaita ja vaikuttavia ja tarjottava samalla nykyisiä tai jopa laajennettuja palveluja. Viimeaikaiset IMPEL-selvitysaloitteet ovat tuottaneet tietoa erilaisista teknologisista edistysaskelista, joita sääntelyvirastot ovat tehneet Euroopassa. Tässä minikonferenssissa on tarkoitus jakaa tietoa paitsi siitä, mitä on tarjolla, myös taustatietoa kehityksen sudenkuopista ja kustannuksista sekä alkuvaikeuksista, jotka johtivat lopputuotteeseen. Kyse ei ole vähimmäisvaatimusten jakamisesta vaan pikemminkin mahdollisuuksien taidosta ja siitä, miten päästä mahdollisimman tehokkaasti tavoitteeseen.

Kansalliset lait ja asetukset ovat moninaisia, ja niissä edellytetään, että toiminnanharjoittajat ottavat käyttöön suunnitelmia ja järjestelyjä luonnonkatastrofien ja teknisten onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi, niihin reagoimiseksi ja niiden korjaamiseksi. Ympäristönsuojeluvirastoilla on myös monenlaisia tehtäviä ja vaatimuksia, joiden tarkoituksena on auttaa toiminnanharjoittajia ehkäisemään onnettomuuksia ja suunnittelemaan ja toteuttamaan onnettomuus- ja hätätilanteiden torjuntaa. Tämä tehtävien ja vaatimusten moninaisuus on todennäköisesti johtanut epäjohdonmukaisiin järjestelyihin ympäristöonnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin reagoimiseksi.

Tuotetun ohjeaineiston, työpajojen ja parhaita käytäntöjä käsittelevien seminaarien määrä tekee IMPEListä Euroopan johtavan ympäristölainsäädännön alalla toimivien julkisen sektorin toimijoiden verkoston. IMPELin nykyisessä jäsenprofiilissa on kuitenkin tällä hetkellä ongelmia, jotka liittyvät oikeudenmukaisuuteen, edustavuuteen ja jäsenmäärään.

Kun IMPEL oli järjestänyt kahtena peräkkäisenä vuonna EU:n verkostojen konferensseja (2016 Utrechtissa ja 2017 Oxfordissa), se totesi, että oli tarpeen järjestää konferenssi, jossa käsiteltäisiin verkoston, viiden asiantuntijaryhmän ja niiden jäsenten työtä, edistymistä ja etenemistä erityisesti Euroopan komission ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamista koskevaan aloitteeseen liittyen.

Ympäristölainsäädännön noudattamisen valvontaa voidaan tukea ajantasaisilla ja arvokkailla paikkatiedoilla, joita kerätään, tallennetaan, hallinnoidaan ja avustetaan kenttätoiminnassa. On kuitenkin vielä epävarmaa, millä menetelmillä, institutionaalisesti ja oikeudellisesti näitä välineitä käytetään ympäristö- ja maankäyttöanalyyseissä. Tämän vuoksi tässä hankkeessa pyritään kartoittamaan näiden Copernicus-palveluihin perustuvien kaukokartoitustietojen potentiaaliset käyttäjät ja ymmärtämään, miten nämä tiedot voivat tukea ympäristö- ja luonnonsuojelutarkastusten tarkastustoimintaa kunkin IMPEL-jäsenmaan erityispiirteiden mukaisesti ja miten niitä on jo sovellettu ja miten niitä voidaan soveltaa tulevaisuudessa, ottaen huomioon keskeiset menettelyt, menetelmät, tällaisten menettelyjen ja menetelmien (avoimen) saatavuuden ja oikeudelliset rajoitukset (jotka koskevat paikkatietotodisteiden käyttöä eri maiden lainsäädännöllisessä taustassa).

Tämä raportti on laadittu IMPELin näkemysten sisällyttämiseksi Remas-hankkeeseen ja erityisesti "Remas-kriteerien" kehittämiseen. Remas-hanketta rahoittavat EU:n ympäristön LIFE-ohjelma, Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristövirasto, Skotlannin ympäristönsuojeluvirasto, Institute of Environmental Management and Assessment ja Irlannin ympäristönsuojeluvirasto. Hankkeen tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen riippumattomasti sertifioidun ympäristöjärjestelmän arvosta ympäristösääntelyviranomaisille ja selvittää, mitkä vapaaehtoiset vaatimustenmukaisuustoimenpiteet suojelevat ympäristöä tehokkaimmin ja miksi. Remas-kriteerit on määritelty sellaisiksi ympäristöjärjestelmän osatekijöiksi, joiden katsotaan olevan keskeisiä ympäristönsuojelun tason parantamisen ja sääntelyn helpottamisen kannalta.

Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa ja määritellä selkeät, avoimet ja vertailukelpoiset laatuparametrit ympäristötarkastuslaitoksille, jolloin tarkastusviranomaiset voivat vertailla toisiaan ja oppia toisiltaan. Lisäksi hankkeessa keskusteltiin siitä, miten sopiviksi todettuja laatuparametreja voidaan käyttää ja hyödyntää.

Tämän IMPEL-hankkeen tavoitteena oli tarjota käytännön ratkaisuja ja jakaa hyviä käytäntöjä Euroopan ympäristötarkastusviranomaisten kesken aloitteissa, joilla parannetaan lupien ja tarkastusten kaltaisten sääntelytoimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Hankkeen hyödyt olivat seuraavat:

Hankkeen tavoitteena oli selvittää, mitä keskeisiä tietoja yleisölle olisi annettava suoritetuista ympäristötarkastuksista ja miten nämä tiedot voidaan parhaiten antaa, erityisesti sähköisesti (Internet), sekä antaa suosituksia. Hankkeessa onnistuttiin selvittämään, mitä tietoja yleisölle tarjotaan ja missä muodossa.

Jäsenvaltioiden ympäristötarkastusviranomaiset käyttävät yhä useammin sääntelyn parantamiseen tähtääviä aloitteita, joilla pyritään lisäämään tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja samalla säilyttämään tai parantamaan ympäristönsuojelun tasoa, usein vastauksena resurssien rajallisuuden ja ympäristöön kohdistuvien paineiden lisääntymisen kaltaisiin haasteisiin.

Täydentävät lähestymistavat ovat erittäin hyödyllinen lisä sääntelyviranomaisten työkalupakkiin ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa ja ympäristötulosten saavuttamisessa. Ne määritellään toimiksi, joita käytetään ympäristötarkastusten lisäksi tavoitteiden, kuten vaatimustenmukaisuuden, saavuttamiseksi. Esimerkkejä ympäristötarkastuksia täydentävistä lähestymistavoista ovat:

Hallinnollisia sakkoja voidaan määrätä lähes kaikissa vastanneissa maissa. Lähtökohtana on se, että asiaa koskevan hallinnollisen lainsäädännön kehitys ja nykytila vaihtelee huomattavasti EU:n jäsenvaltioiden välillä, ja hallinnollisia sakkoja sovelletaan eri perustein ja menetelmin.

Utrechtissa 12.-13. toukokuuta 2016 pidetyn erittäin onnistuneen verkostokonferenssin vauhdittamana tässä toimeksiannossa esitetään suunnitelma, jonka tarkoituksena on kehittää edelleen kumppanuuksia tuomariverkostojen (EU FJE), syyttäjäverkostojen (ENPE) ja poliisiverkostojen (ENVI CrimeNet) kanssa.

Useissa IMPEL-tarkastusaloitteissa on todettu, että monet organisaatiot eivät pysty selkeästi määrittelemään yleistä sääntelystrategiaansa, johon kaikki sääntelytyö voitaisiin selkeästi sovittaa. Myös Doing the Right Things -menetelmässä edellytetään, että asetetaan konteksti ja tavoitteet, jotka olisi sovitettava yhteen sääntelystrategian kanssa. Kun sääntelyviranomaiset ymmärtävät, mitä vaihtoehtoja on käytettävissä, he voivat luoda/täsmätä/kehittää strategiaansa.

Useissa IMPEL-tarkastusaloitteissa on todettu, että monet organisaatiot kamppailevat säänneltyjä laitosalueita ja ympäristöä koskevien tietojensa kanssa. Tässä konferenssissa pyritään jakamaan parhaita käytäntöjä ja mahdollisia ratkaisuja, joilla voidaan maksimoida hallussamme olevien tietojen arvo.

Ympäristötarkastusten vähimmäiskriteerejä koskevan suosituksen (RMCEI) ja IMPELin "Ympäristötarkastusten suunnittelun vaiheittaiset ohjeet" keskeisenä aiheena on ympäristötarkastusten priorisointi. Olennainen osa tätä priorisointia on teollisen tai vastaavan toiminnan aiheuttamien ympäristöhäiriöiden todennäköisyyden arviointi. Näillä riskinarvioinneilla on keskeinen asema myös Seveso II -direktiivin ja teollisuuspäästödirektiivin (IED) mukaisessa tarkastusten suunnittelussa.

Ympäristötarkastuksia koskevan IMPEL-viitekirjan tarkoituksena on tarjota väline ympäristötarkastajille Euroopan unionissa. Se on tarkoitettu pääasiassa kenttätarkastajille, mutta siitä voi olla hyötyä myös ylimmälle ja keskijohdolle.

IMPEL viimeisteli tarkastusten vähimmäisvaatimuksia koskevat ohjeet, jotka olivat RMCEI-asetuksen perustana, ja julkaisi ympäristötarkastusten viitekirjan. Ohjeet sisältävät seuraavat asiakirjat:

Hankkeen tavoitteena oli laatia ympäristövalvontaviranomaisille suorituskykyindikaattorit. Hankkeen soveltamisalasta sovittiin, että sen tulisi kattaa seuraavat indikaattorit RMCEI:hen liittyvät indikaattorit. Indikaattoreiden tulisi sisältää panos-, tuotos- ja tulosindikaattoreita.

Hanke koostui neljästä vaiheesta, jotka toteutettiin vuosina 2005-2010. Naapuruusvuoropuheluilla ehkäistään, hallitaan ja ratkaistaan konflikteja tehokkaasti ja vaikuttavasti rakentamalla luottamusta, etsimällä ratkaisuja, joista kaikki osapuolet hyötyvät, ja luomalla kestäviä hyviä naapuruussuhteita. Niiden tavoitteena on jakaa tietoa avoimesti, laatia suosituksia yritykselle ja joskus jopa tehdä yhteistyötä ja neuvotella ratkaisun löytämiseksi.

Vaihe I. Ympäristötarkastusten priorisointia koskeva vertailuohjelma Vertailuohjelman yleistavoitteena on saada kokonaiskuva siitä, miten eri jäsenvaltiot suorittavat tarkastuksia ja miten ne vaihtavat kokemuksia keskenään. Tavoitteena on myös se, että EU:n tarkastajat vaihtavat tietoja ja keskustelevat siitä, miten tarkastuksia voidaan tehdä ympäristölainsäädännön noudattamisen valvomiseksi. Tiedonvaihto edistää rajat ylittävää yhteistyötä sekä maiden välistä keskinäistä ymmärrystä. Tämän hankkeen tavoitteena oli tutkia ja analysoida samankaltaisuuksia ja eroja IMPEL-maiden tarkastusviranomaisten ympäristötarkastusten priorisointia koskevassa lähestymistavassa, hankkia ymmärrystä siitä, miten IMPEL-maiden tarkastusviranomaiset käsittelevät "vaihtoehtoja" tarkastussuunnitelmissaan ja -ohjelmissaan, ja edistää käytännön tietojen saatavuutta ympäristötilanteesta ja päätöksentekoprosessin tehokkuudesta poliittisille päättäjille.

Konferenssin tarve perustuu kahteen pääteemaan: Yhteistyön vahvistaminen täytäntöönpanoketjussa ja, kannustaa lisäämään innovaatioita sääntöjen noudattamisessa ja täytäntöönpanossa. Ajatus verkostokonferenssista on olennainen, jos haluamme tutkia ja tarkastella tapoja parantaa täytäntöönpanoketjua kokonaisuudessaan. Tätä varten koordinointia sisarjärjestöjen kanssa on lisättävä: EU FJE (EU:n tuomariverkosto) ja ENPE (EU:n syyttäjäverkosto) sekä ENVI CrimeNet.

Sääntelyvälineistöä ei yleisesti tunneta tai ymmärretä kokonaisuudessaan, koska sääntelykäytännöt muuttuvat nopeasti ja tekniikka kehittyy. Tässä hankkeessa pyritään kartoittamaan ensisijaisesti Euroopassa mutta myös muualla maailmassa käytettyjä käytäntöjä (kyselylomakkeiden ja kirjallisuushaun avulla), jotta niitä voidaan kartoittaa vaatimustenmukaisuuden kirjoa vasten. Tämä parantaa kaikkien sääntelyviranomaisten ymmärrystä, jotta ne voivat soveltaa näitä uusia välineitä ja käytäntöjä asianmukaisesti ja yhdessä vaatimustenmukaisuuden edistämiseksi.

IMPEL toteutti hiljattain tutkimuksen "Challenges in the practical implementation of EU environmental law and how IMPEL could help overcome them" (EU:n ympäristölainsäädännön käytännön täytäntöönpanoon liittyvät haasteet ja miten IMPEL voisi auttaa niiden voittamisessa), johon sisältyi kyselylomaketutkimus ja asiakirjatutkimus, jonka tarkoituksena oli kartoittaa keskeisiä täytäntöönpanoon liittyviä haasteita, joita ympäristöviranomaiset kohtaavat IMPELin jäsenmaissa. Tutkimuksesta saatiin erittäin hyödyllistä tietoa, jonka avulla IMPELin työohjelmia voidaan kohdentaa tulevaisuudessa. Nyt tarvitaan lisätyötä, jotta voidaan tarkentaa havaittujen täytäntöönpanohaasteiden yksityiskohtaisempaa luonnetta ja tutkia monialaisia kysymyksiä ja teemoja. Tämä on arvokas panos, jonka avulla voidaan määritellä IMPELin viiden asiantuntijaryhmän erityiset painopisteet ja muotoilla IMPELin monivuotista strategiaa tulevaisuudessa.

Hanke kehitettiin, koska oli suuri tarve tehokkaille välineille, joilla voidaan optimoidusti valvoa, että ihmisen toimintaan liittyvää EU:n lainsäädäntöä noudatetaan, ei ainoastaan suurten teollisuuslaitosten vaan myös muun ihmisen toiminnan osalta. Ympäristön laatu riippuu myös pienemmistä laitoksista ja maataloudesta, joilla on potentiaalisia ja todellisia vaikutuksia ympäristön osa-alueisiin, kuten ilmaan, maaperään ja veteen.

Ympäristön, liiketoiminnan ja sääntelyn monimutkainen ja toisistaan riippuvainen luonne tarkoittaa, että perinteiset menetelmät ympäristöriskien analysoimiseksi ja asianmukaisten "vastatoimien" tai "interventioiden" valitsemiseksi eivät välttämättä ole tehokkaita. Choosing Appropriate Interventions -hankkeessa on kehitetty sääntelyviranomaisille, tarkastuslaitoksille ja tarkastajille käytännön työkalu, joka auttaa heitä valitsemaan oikeat toimenpiteet ja jakamaan hyviä käytäntöjä ja kokemuksia.

Monissa maissa teollisuusyrityksiä valvovat viranomaiset, jotka tekevät säännöllisesti tarkastuksia laitospaikoilla ja muita "perinteisiä" vaatimustenmukaisuuden tarkastuksia, kuten päästöraporttien arviointia. Mutta kuinka tehokkaita ja tulossuuntautuneita nämä valvontatoimet ovat ympäristönsuojelusäännösten hyvän noudattamisen tai jopa vaatimustenmukaisuutta paremman ympäristönsuojelun tason saavuttamisen kannalta? Aiemmat IMPEL-hankkeet osoittivat, että yritysten kyky hallita riskejään johtamisjärjestelmien avulla voi lisätä merkittävästi julkisen valvonnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta, jos sitä hyödynnetään älykkäästi. Tämä näyttää pitävän erityisen hyvin paikkansa suhteellisen suurissa ja monimutkaisissa yrityksissä, joiden prosessit saattavat aiheuttaa ympäristöriskejä. On varsin vahvoja viitteitä siitä, että jos valvonnassa käytetään ympäristöjärjestelmiä/järjestelmiä oikeissa olosuhteissa ja sopivalla tavalla, voidaan saavuttaa seuraavat kaksi tavoitetta:

Jotta ympäristötarkastusviranomaisten ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa voitaisiin tehostaa, tämän hankkeen tavoitteena on antaa IMPELin jäsenille työkalupakki, jonka avulla he voivat valita toimenpiteet olosuhteiden mukaan. Työkalua on kehitetty ja testattu hankkeen vaiheissa 1 ja 2. Vaiheen 3 aikana iDEPEND-mallinnustyökaluun tehdään parannuksia, määritetään isäntäkohde ja tiedotetaan laajemmin riippuvuusmallinnuksen ja työkalupakin hyödyistä.

Hankkeen "IMPEL for sustainability-Heal the world" tarkoituksena on saada tietoa IMPEL-verkoston kiinnostuksesta kestävyyskasvatukseen. Ensisijaisena tavoitteena on luoda asiantuntijaverkosto, joka työskentelee yhdessä kestävän kehityksen ympäristökasvatuksen toteuttamiseksi Euroopassa kaikkien kasvatusyhteisöjen ja kansalaisuuden hyväksi, jota kutsutaan elinikäiseksi kasvatukseksi.

IMPEL ja Euroopan komissio ovat viime vuosina esittäneet kantansa valmiuksien kehittämiseen, ja sen vuoksi eri IMPEL-hankkeet ovat nyt aloitteellisesti kehittämässä ajatuksiaan siitä, miten IMPELin jäseniä voitaisiin tukea niiden toimittamien tuotteiden täytäntöönpanossa.

Rapid growing of geospatial techniques, like spatial statistics and earth observation remote sensing technology, as well as recent advances in artificial intelligence, increased the ability in monitoring environmental processes. In the last decades, there has been a growing awareness that geospatial technology has the ability to monitor, inspect and assess the environment, producing the information needed by regulatory practitioners, supporting the investigation of eco-criminal acts and environmental laws infringement. However, competent authorities across EU need to find out how information generated using geospatial intelligence best meets the requirements for the investigation of specific eco-criminal acts in the most efficient manner, in order to be used in court.

Working with our key partner, the European Commission, this conference has provided a forum for highlighting common challenges and practical solutions whilst examining case studies that help the less experienced to learn from more experienced practitioners.

The overall goal of the 4 Networks Conferences is to bring all relevant parties together to debate joint efforts to fight environmental crime

IMPEL, EnviCrimeNet, ENPE, and EUFJE organised 4 Network Conference as virtual event with the support of LIFE+ SATEC Project, to bring together specialised practitioners involved in fighting environmental crime.